13.5.1985

Kuusamon KO:n päätös 16.11.1983

KO on apuhoitaja A:n entistä puolisoaan, musiikinopettaja B:tä vastaan ajamasta kanteesta päätöksessään lausunut, että puolisoiden olosuhteet olivat 15.6.1982 tuomitun avioeron jälkeen muuttuneet niin, että Matti Antero Naamangan huostaan uskotut lapset olivat saavuttaneet täysi-ikäisyyden. Sen vuoksi KO on velvoittanut Matti Antero Naamangan suorittamaan avioerossa äitinsä huoltoon ja holhoukseen määrätylle tyttärelleen Tiina Katriina Naamangalle elatusapua 300 markkaa kuukaudessa haastepäivästä 6.10.1983 lukien, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta tahi sitä ennen kykenee itsensä elättämään. Asian laatuun nähden KO hylkäsi A:n, jolle oli myönnetty yleistä oikeusapua korvauksetta, vaatimuksen oikeudenkäyntikuljen korvaamisesta.

Rovaniemen HO:n tuomio 29.6.1984

HO, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutun ja jossa hän oli toistanut vaatimuksensa Matti Antero Naamangan velvoittamisesta suorittamaan Tiina Katriina Naamangalle elatusavuksi 450 markkaa kuukaudessa, jätti asian siltä osin KO:n päätöksen varaan. A vaatimuksen Matti Antero Naamangan velvoittamisesta korvaamaan Kuusamon kunnan oikeudenkäyntikulut KO:ssa HO jätti tutkimatta, koska Kuusamon kunta ei ollut ilmoittanut tyytymättömyyttä KO:n päätökseen eikä A:lla ollut omissa nimissään oikeutta hakea muutosta kunnan puolesta.

Perustelut

Jos yleistä oikeusapua saaneen vastapuoli oikeudenkäynnissä häviää asian, hänet on yleisestä oikeusaputoiminnasta annetun lain 21 a §:n 1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan myös kunnalle asiasta aiheutuneet kulut ja oikeusavustajan arvioitu palkkio samojen perusteiden mukaan kuin oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta asianosaisten kesken on säädetty. Jollei kunta ole oikeudessa luopunut sille tulevasta korvauksesta, on myös yleistä oikeusapua saaneella, huomioon ottaen mainitun lain 19 §:stä mahdollisesti johtuva korvausvelvollisuus, jutun asianosaisena oikeus vaatia korvausta sellaisistakin hänen asiansa hoitamisesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista, joista korvaus mainitun 21 a §:n 2 momentin nojalla tulee kunnalle.

Kihlakunnanoikeus on oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevien oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännösten nojalla hylännyt A:n vaatimuksen asian hoitamisesta aiheutuneiden kulujen korvaamisesta. A on ilmoittanut tyytymättömyyttä kihlakunnanoikeuden koko päätökseen. Näin ollen hovioikeuden ei olisi tullut mainitsemallaan perusteella jättää tutkimatta A:n vaatimusta kihlakunnanoikeudesta olleiden oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Tämän korvausasian selvitettyyn tilaan nähden Korkein oikeus viivytyksen välttämiseksi tutkii vaatimuksen palauttamatta sitä ensin hovioikeuden tutkittavaksi.

Elatusavusta annetun oikeuden lainvoimaisen päätöksen muuttamiseksi on tähän oikeudenkäyntiin ollut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua perusteellista aihetta. Tuon lainkohdan mukaan A:n tulee siten huolimatta siitä, että hän on juttunsa suuremmalta osalta voittanutkin, itse kärsiä kulunsa kihlakunnanoikeudessa. Sen vuoksi B yleisestä oikeusaputoiminnasta annetun lain 21 a §:n 1 momentin nojalla ei ole velvollinen korvaamaan myöskään Kuusamon kunnan oikeusapukuluja A:n asian hoitamisesta.

Päätöslauselma

Korkein oikeus poistaa hovioikeuden lausunnon siitä, että hovioikeus on jättänyt tutkimatta A:n vaatimuksen Matti Antero Naamangan velvoittamisesta korvaamaan Kuusamon kunnan oikeudenkäyntikulut kihlakunnanoikeuden osalta. Korkein oikeus tutkii mainitun vaatimuksen ja hylkää sen.